Believing yourself

Tämä viikonloppu on ollu melko kiireinen :) Perjantaina mentiin kolmestaan minä, Max ja Leon leffaan, katottiin se This Means War elokuva ja se oli ihan huippu! Se oli hauska ja jännittävä yhtäaikaa :) Sitten eilen, lauantaina mun piti olla töissä koulun ''kioskilla'' jossa myytiin limukoita, pizzaa, hot dogeja karkkia ja popcornia. Meijjän futisjoukkue keräsi rahaa sillä tavalla. Oli kyllä ihan hauskaa vaikka olinki 12- puoli 7 asti ja jalat oli kipeet sen jälkeen kun olin seissy yli kuus tuntia ja ääni oli käheä kun olin huutanut että mitä juomia kellekin :D Mutta oli kiva kun melkeen kaikki meijjän joukkueesta oli siellä ja ne on suurinosa tosi mukavia :) Sitten sen jälkeen kun pääsin kotiin, menin collegen teatterille Leonin kanssa kun siellä oli näytelmä Camelot. Se näytelmä oli itsessään ihan supertylsä mutta meillä oli Leonin kanssa hauskaa, tosin naurettiin ihan väärille asioille ja ihmiset ei kattonu meitä hyvällä. Mutta kun ne esitti sen sellasella Brittienglannilla, jota Amerikkalaiset ei osaa kauheen hyvin, koska se on vähän niinku pilkaa niille :D mutta ei sitten kauheena saatu selvää mitä ne puhu tai sitten ei ymmärretty.

Me lähettiin sitten puoliajalla pois ja tarkotus oli kävellä koululle kattoon koripalloturnausta mutta siellä ei ollukaan enää pelejä joten päätettiin kävellä mäkkärille jätskille. Oli kylmä ja pimeetä, ja täälläpäin ihmiset ei kävele mihinkää myöhään illalla, jos millonkaa, joten oli vähän pelottavaa :) Sit ku päästiin mäkkärille, se oli kiinni, kun täällä ilmeisesti mäkkäri menee kiinni 10 illalla kun suomessa se on auki yli puolen yön, reippastikkin. Käveltiin sit Smithsiin joka on siis ruokakauppa siinä vieressä ja ostettiin juotavaa ja suklaata :) Sit käveltiin takasin collegelle ja Leonin hostisä haki meijjät kotiin :)

Tänää on ollu ihan tajuttoman laiska päivä. Olin aamulla skypessä ja sit en oo tehny yhtää mitää.. Yritin tehä matikan läksyjä mutta olin aika laiska :D Tässä muutama kuva yhen Track meetin aikaan :)

Reed, Leon, minä, Mikayla ja Haley

Leon minä ja Mikayla ja en edes muista mille naurettiin mutta näyttäis että se oli hauskaa :D

Dadaa

En ihan oikeesti keksiny parempaa otsikkoa :DD Oon vähän blondistunu täällä.. Just tulin suihkusta pesemästä väriä, oon liian laiska kuivaamaan sitä, mutta musta tuntuu että siitä tuli hieman oranssimpi kun ennen :DD

Oltiin muuten radiossa maanantai aamuna. Maanantai oli siis presidentin päivä joten meillä ei ollu koulua, eikö suomeenkin pitäs tällanen laittaa??, ja me mentiin sit meijjän iec:n kanssa paikalliselle radioasema KTAK:lle, joka on siis yläätys yllätys country kanava :D Oli ihan kivaa, oltiin suorassa lähetyksessä puoli 9 aamulla, vähän jännitti, muttei ollenkaa niin paljon kun joskus ennen olis jännittäny :) Minä kai se taisin olla se puheliain vaihtari siinä, vaikka yleensä Jannina ei saa suutaan kiinni ja Jonillakin tuntuu usein olevan paljon sanottavaa mutta kummatki oli suu tukossa kun se nainen kyseli kysymyksiä :D

 MONDAY, Feb. 20 – Riverton City Officials Preview Meeting – Stacy Peranteaux of the EF (exchange student) Foundation introduces exchange students

Otettiin tietenki kuviakin, mutta empä oo saanu niitä vielä käsiini. Jospa ens viikolla, niin voin laittaa tännekin :)

Meillä on nyt taas vapaa viikonloppu trackista ja seuraavalla viikolla olis State Indoor Track, en oo niin onnellinen siitä.. Sitten olis about 2 viikkoa ennen kun futis alkaa! Kyllä aika menee nopeesti.. Vähän pelottavaakin. Mutta toisaalta ootan jo että pääsen kotiin näkeen kaiken tutun, mutta toisaalta en vaan millään haluais lähtee.. :)

Targhee

Thargee on tosi iso laskettelukeskus Wyomingin jossakin osassa. Me lähettiin suburbanilla perjantaina koulun jälkeen, ajettiin ensin Jacksoniin ja syötiin dinner ja sit ajettiin Idahoon hotelliin. Me mentiin sit melkeen heti uima-altaalle, mutta se sulettiin jo puoli 10.

Aamulla herättiin aika aikasin, tai minä heräsin puoli 7 että ehin mennä suihkuun kun 8 piti olla autossa matkalla lasketteleen :) Syötiin sit aamupala ja mun päivä alko jo ihan loistavasti sillä että käräytin kummankin paahtoleivän jonka paahdoin. No sitten matkattiin takasin Wyoming puolelle laskettelurinteille. Vuokrasin Burtonin laudan ja monot ja lähin Rylanin kanssa mäkeen. Kyllähän tuota lautailua on ollu ikävä! Vaan omaa lautaa on vielä enemmän ikävä, ja vaikka tuo burton olikin ihan hyvä, tykkään omastani enemmän :D Täällä on muuten rinteet ainakin kaks kertaa korkeemmat kun pienessä suomessamme, ylhäällä oli niin sumusta, kun  se oli niin korkee, ettei omia jalkoja pitemmälle nähnyt :D Joten oli melko pelottavaa laskee sitten kun rinne oli muutenkin melko jyrkkä, opin muuten uuden sanankin :D Jyrkkä on steep.

Laskettiin sit yhtä mäkee alas ja se oli melko jyrkkä ja kun kokoajan sato lunta niin siinä oli sellanen 10 sentin puuterilumi johon kivasti upposi laudalla. No kkaduin sit takamukselleni kun menin liikaa kantille ja sit ku nousin ylös liian nopeesti lensin mahalleni rinteeseen niin että pää oli alaspäin. Mun takki kun ei oo paras tähän tilaisuuteen niin aloin liukua sitten ja liu'uin varmaan 30 metriä alaspäin yrittäen kääntyä lauta alaspäin että olisin pysähtyny mutta en saanu itteeni käännettyä ja sit ku vihdoin pysähyin nousin ylös ja Dean tuli mun taakse nauraen että oonko ihan kunnossa. Oltiin molemmat silleen et voi että kun ei sattunu oleen kamera valmiudessa että oltais saatu se videolle. Se oli aika hauska kokemus kun ei pahemmin käyny :D Sitten mentiin kaakaolle ja minä kaajoin kiehuvan kaakaon kädelle ja poltin käden. Näin jatkui mun sujuva päivä :))

Jossain vaiheessa löydettiin sit Leon ja sen perhe ja laskettiin yks mäki alas Leonin ja Kylen kanssa ja oli ihan mahtava huomata, että olin laudalla parempi kun Kyle vaikka se on poika :) Sit mentiin takas ylös, minä, Jon ja Leon ja mentiin sellaselle rinteelle joka kiertää silleen jännästi. No pojat oli molemmat suksilla joten mä olin hitaampi kun ne. Sit kun ne oli mua eellä nii aattelin että jos leikkaan sellasen pienen metsäpätkän nii pääsen niitten luokse. No se ei ihan toiminu niinku olisin halunnu :D Läysin itteni keskeltä sellasta syvännettä joka oli ihan täynnä upottavaa lunta ja ympärillä oli puita joten en nähny mitään enkä ketään.. Lähin sitten kiipeemään ylös sitä kuoppaa ja upposin polvia myöten lumeen ja aloin vähän panikoimaan. Sitten pojat soitti mulle ja olin jotenki nii helpottunu ja sanoin etten edes tiiä missä oon mutta että oottakoon mua hetken että saatan ilmestyä jostain puitten välistä. Pääsin sitten kiipeemällä takasin tasaselle, tosin vieläkin upottavalle mutta lähin sit laskeen alas, kun ainahan alas mentäessä pitäs päästä johonin :) No löysin sitten rinteen reitin mutta en vieläkää nähny ketää ja aloin vaan meneen sit eteenpäi. Löysin vihdoin hisseille mutten nähny poikia missään. Soitin sit takasin niille ja olin vissiin ohittanu ne jossain mutkassa. Onnellisesti päästiin perille mutta voimpahan nyt sanoo että mä eksyin vaikkei se kivaa ollukaan :D

Oli ihan huippu reissu, tuli leikittyä lumisotaa Leonin kanssa jonka takia mun karvahattu haisee ihan kissankuselle kun se kastu.. Eiköhän se tuosta :D Saimpahan kostettua ja Leonilla oli koko naama lumessa, mutta oli vaan lakki :)

Kotiintullessa oltiin tosi väsyneitä ja aikalailla ''nukuttiin'' koko matka :)

Alina ekaa kertaa suksilla

Jannina ja Alina lähössä laskettelukouluun

Rylan

tässä ollaan ehkä rinteen puolessa välissä

Jon

Jannina

Meidän matkaseurue: Jannina, Jon, Dean, Stacey, Rylan, Alina ja minä

lapsoset takapenkillä: Jannina, Alina, Minä, Rylan ja Jon

Jon ja minä pizeriassa

rinnekartta

2-14-12

Today was the Valentine's Day, suomennettuna Ystävänpäivä ja suomennoksessa on menty hieman vierestä.. Suomessahan tämä päivä on pyhitetty ystäville, niin poika kuin tyttö sellaisille, mutta ehkä kuitenkin enemmän vaan ystäville. Tällä puolen palloa päivästä nähdään se romanttisempi puoli. Kaupat on tietenki ollu joulun jäljestä saakka ihan tulvillaan vaaleanpunasta, sydämiä ja ilmapalloja ja kaikkee krääsää mitä mielikuvitus ikinä voi luoda. Kyllä täälläkin silti ystäviä muistetaan! Monet leipo kavereilleen muffinseja pinkillä kuorrutuksella ja minäkin sain muutamaa maistella :D

Aamulla kun tulin suihkusta mun ovella oli punanen paperikassi jonka sisällä oli suklaata ja pusero. Se oli ystävänpäivä lahja perheeltä :) Koulussa saatiin Yearbook tunnilla Lexingtonilta pikku paketit kaikki :D Sen sisällä oli tikkari ja fruit snacks pussi. Ja ihana Elmo kortti :D Morganilta sain sit sellasen söpön pikkupaketin jossa oli tick tockeja (en tiiä miten toi kirjotetaan enkä just nyt jaksa tarkistaa). Kun tulin kotiin pöydällä oli kaks pakettia, yks kummiltakin isovanhemmilta. Toisessa oli suklaata ja $25 ja toisessa kaks puseroa ja järkyttävän iso pussi suklaata! Näillä mennään sit pari viikkoa ;)

Illalla oli Dodge Ball turnaus, en jaksa nyt selittää niitä sääntöjä tai koko peliä, se on vähänniinku kahen tulen välissä ja kuningaspallon sekotus. Mutta oli hauskaa, oli melko intensejä pelejä :D Huomenna homeroomin aikaan on finals!

Ei kai tässä muuta, mun mielestä Valentine's Day on lame, mutta tykkään ystävänpäivästä, joten hyvää ystävänpäivää kaikille! <3

"Ignorance is like a night, but a night without stars or moon"

Anteeksi tämä pitkäksi venähtänyt hiljaisuus, oon ollu koko viikon tosi väsyny tai muuten vaan kiireinen ja laiska. Tultiin ihan tunti sitten Cheyennesta indoor track meetistä. Meillä oli lähtö siis 4.30 tänä aamuna, eli herätys oli 3.30 kun Leon ja sen hostisä tuli hakeen mua 10 yli 4. Perillä oltiin joskus 9 aikaan ja meillä oli melkeen heti pituushyppy joten ei ollut aikaa lämmittelyyn ja sen takia hyppäsin melko huonosti. Ja ensinnäkin, mulla oli ''loisto'' idea että en nuku koko yönä ollenkaa että ei tarvii herätä aamulla, nukahin kuitenkin joskus keskiyöllä ja sitä on sitten oltu kolmen ja puolen tunnin, sekä tosi epämukavien pätkittäisten puoliunien voimilla hereillä koko päivä tähän asti, kello on 11. 55 metrin juoksu meni ihan ok, ei tosin yhtään paremmin kun edelliselläkään kerralla. Korkeushypyssä en edes ylittäny 4 jalan korkeutta.

Ei kannata ihmiset huolestua mun edellisestä postauksesta, kiitos kuitenkin ihanista kannustuksista ja sanoista <3 Nyt on alkanut ihan vähän painaa yli puolne vuoden kotoa pois olo, ei niinkään koti-ikävä varsinaisesti, vaan sellanen väsymys ja herkkyys. Sain Heiniltä aivan ihanan piristyksen postissa :) Tuollanen kahvikuppi juttu, ja kaikillahan on siis tuollaset ja ne tulee aamulla kouluun kuppi täynnä kuumaa kahvia :) Tuon kuvan tungin itte tuonne kun oli rakkaalta Heiniltä jäänyt kesken ;)

Ens viikonloppuna olisi pitkästäaikaa laskettelureissu! Vaihtariporukalla, tosin Adina ei oo tulossa, se on kuulema kyllästyny lasketteluun kun se on koulunsa laskettelujoukkueessa (olis kyllä ihan eri asia olla kavereitten kanssa rinteessä, kun reenata joukkueessa..). Adina ja Jannina ovat kumpikin ottamassa harjotus tunteja lasketteluun, kumma kyllä ettei jotkut saksalaiset ole ikinä ollu rinteessä.. Mutta anyway, mä oon sitten poikien kanssa ja oon yrittäny pakottaa ne oottamaan mua, kun minä oon ainut laualla kun pojat haluaa olla nössöjä ja laskee suksilla.. Nii siis sanoin että ne ei saa vaan jättää mua jonnekki keskelle hankee jos ne itte menee vähän lujempaa niin kummaltakin oon saanu sellasen paljonpuhuvan virnistyksen joka kertoo niiden puolesta että ne varmaan ihan tahallaan aikoo mut jättää jonnekki keskelle mettää.. Ei sillä että olisin mettään laualla vielä menossakaan :D

Just perfect.

Tänään tuntu olevan jokseenkin extremely rankka päivä. En oikeen tiiä edes miksi, mutta tällä hetkellä olo tuntuu niin jotenkin tyhjältä. Tuntuu että asiat menee ihan perseelleen. Tunruu että tällä hetkellä, mun elämässä ei tapahu mitään. Oon jumissa ja jotenkin hukassa. Ihankun ei olis mitään odotettavaa, ei mitään lupaavaa tiedossa, vaikka tosiasiassa olis matka New Yorkiin ja Bostoniin sekä isoveljen tulo, Prom ja kaikennäkönen muu. Mutta nekin tuntuu olevan niin kaukana tulevaisuudessa.

Mä oon aina ollu sellanen, etten odota ihmisiltä mitään, enkä oikeestaan miltään muultakaan. Se on varma tapa olla pettymättä. Se taito on alkanut ruostumaan. Koko vuosi täällä, sen jälkeen kun oon asettunu, oon asettanu kaikelle suuria odotuksia ja joutunu pettymään. Mitä tapahtu sille Johannalle joka ei oleta kenenkää tekevän mitään mun takia, eikä odota kenenltäkään mitään. Vastapainoksi oon asettanu kaikki odotukset kaksinkertaisina itteeni ja joutunu yleensä pettymään siihen millaseksi oon osoittautunu. Nykyään se osa on vielä entistäkin vahvempi, mutta samalla se toinen osa on tullut mukaan. Tästä tavasta on vaikeaa päästä eroon.

Tarvisin jotain piristystä.


Me, Myself and I

school sucks, no matter what the country is..

Nyt taas 9.15 sitä huomaa, ettei oo jaksanu vaivautua tekeen läksyjä ollenkaa.. Mielessä ne on käyny ainaki miljoona kertaa, ei vaan oikeesti oo tehny mieli avata matikan kirjaa, tai kirjottaa tiivistelmää historian kappaleesta. Oon ollu koko viikonlopun niin kiinni kaikessa, tai oikeestaan aamut ja aamupäivät. Eilen aamulla menin Mirandan kanssa Fort Washakie kirjastoon hakeen tietoa meidän National History Day projektia varten. Tänä aamuna mentiin sit Torin luokse kattoon kaikki 4 dokumenttiviedoa jotka saatiin eilen käsiimme. Koko päivä on tuntunu nii pitkältä että pelkkä ajattelu väsyttää.

Tänään oli Super Bowl Sunday, eli amerikkalaista jalkapalloa ja suurin ottelu ehkä koko vuonna. Pahoittelen etten ihan oikeesti jaksanu oikeestaan kiinnostua pelistä, keskityin mun kindleen ja uusimpaan kirjaan jonka latasin. Ja sit katoin niitä hauskoja mainoksia :)

Huomenna olis koulua ja kai se pitäs jaksaa harjotuksiinki vaivautua viikon tauon jälkeen. En tiiä oonko ihan terve vieläkää, ainakaa tarpeeksi juoksemiseen ulkona, mutta pakko kai se on kun seuraava meet on ens viikonloppuna ja kuntokin on taas palannut siihen vähemmän hyvään tilaansa. Valmentaja ei muutenkaan tykkää että oon ollu poissa koko viikon kun pitäs kisata ens viikonloppuna. Katotaan nyt mitä tästä tulee. :)

You threw popcorn in my HAIR!

Tänään oli koulussa ehkä hirvein päivä ikinä.. Historian tunnilla oltiin eilen saatu joku kauhee nivaska papereita aiheesta ''the great depression'' no siltä musta tuntukin kun ohjeena tuli kirjottaa siitä tiivisteltä.. okei jännää.. Meillä oli siis sijainen eikä mun opettaja aka host äitini ollut kai keksinyt mitään mielenkiintosempaa tekemistä while she's gone.. :) No se piti olla valmis tänää tunnin lopussa mutta koska en ollut eilen koulussa sain sen koko homman vasta tänään ja päätin antaa itselleni hieman lisäaikaa maanantaihin. Ensinnäkin olin lukenut yhen kolmasosan siitä kun kello soi ja oli siirryttävä toiseen luokkaan.

No seuraava tunti oli Mr. Sid laiskiaista (ihan tosissaan ja arvatkaa mikä sen oikee nimi on! Mr. Kreitzer = creature= otus) ja kun valmiiksi jo se opettaja on tosi creepy ja ahistava niin meillä on taas voice overin tekemistä ja ei auta kun alkaa äänittään kaunista ääntäni mikrofonilla koneelle.. Kaiken sen lisäksi että se on tosi awkwar kun kaikki kuuntelee, ja että inhoon omaa ääntäni kun kuulen sen itte, niin olen ollut viikon sairas, eilen en saanut ääntä lähtemään kurkustani ollenkaan ja pakko siinä alkaa äänittään sellasta ääntä joka kuulostaa 20 vuotta crackia polttaneen ääneltä..

No neljäs tunti (kolmas oli ihan kiva) on sitten drivers education. 1. teacher Mss Brown does not like me. 2. I cannot drive. 3. I suck in life! ja tottakai ms brown pistää mut ajaan ympäri kaupunkia huomauttaen joka ikisestä asiasta, niistäkin jotka teen ihan oikein. Ja tottakai pojat sai ensin ajaa toinen higwayta kaupungin ulkopuolelle ja toinen takasin ksupunkiin yhteensä 4 minuuttia kun minut laitetaan 10 minuutiksi kiertään kaupunkia kääntymään joka ikisessä kulmassa, ihan vaan tehdäkseen mun olon kurjaksi. Mss Brownin läsnäolo tekee mun ajamisen entistä hankalammaksi. Ja kaikki sanoo et se on aivan ihana opettaja ja rakastaa kaikkia sen oppilaita. NOT ME! I know when people don't like me.. Pelkästään se miten se puhuu mulle ja miten se kattoo mua ja miten se ei kato mua silmiin kun se puhuu mulle. I just wanna go home and cry..

No koulun jälkeen Jum vei mut ja Calebin Dairy Queeniin jätskille, joten kyllä päivä siitä aurinkoiseksi muuttu (tosin myrskyä tänne on luvattu, lunta ja vettä sataa vuorotellen ja tuuli sekottaa hiukset). Illalla mentiin sit elokuviin ja se vasta hauskaa olikin! :)

Meijän piti ottaa kyytiin Jon ja Leon kun ne molemmat asuu täällä lähellä. Laitoin Jonille viestiä, että se voi tulla meille oottaan kun se asuu vastapäätä. No siitä ei sitten kuulunut mitää ja tekstasin että ollaan tulossa, menin ovelle koputtaan ja niiden talo oli ihan tyhjä ja pimee. No yritin soittaa, mutta tietenkää rakas espanjola ei vastannu.. No se soitti sit takasin ja kysy et missä me ollaan. Kävi ilmi ettei tämä poika ollut kotona (taisin kyllä sen huomata jo aiemmin) vaan asuu viikonlopun jossain Janninan lähellä. Tietenkään Jon ei ollu vaivautunu kertomaan asiasta mulle. BOYS ARE SO DUMB sometimes.. :) Otettiin sit Leon kyytiin matkalla ja Jon ootti sitten seisomassa keskellä autotietä. Ainakin löydettiin se :)

Päästiin sit leffateatterille ja ostettiin liput elokuvaan ''One for the money'' joka on tällähetkellä ainut pg13 elokuva teattereissa Rivertonissa. Ja kun vaan minä ja Leon ollaan 17 niin Jon ja Max ei olis päässy muihin sisään. No se vielä, kun Max huomasi yhtäkkiä että sillä ei oo kyytiä leffaan, kun se oli vielä koululla harjotuksissa. Mä ostin sille liput ja mentiin teatteriin oottamaan. Minä poikien välissä, mikä ei ollu loppujen lopuksi kauheen hyvä idea. They both like to make fun of me, all the time! Ja kumpikaan ei sitten tykänny ku ilmotin että tää elokuva on sit romanttinen komedia.. Max ssapu vihdoin paikalle, se oli saanu joltain tyypiltä kyydin. Leffa alko, eikä ollu kauheen jännä ja meni siinä aika enemmänki jutellessa kavereitten kanssa. Meillä oli varsinkin hauskaa kattoo Jonia ja Maxia kun ne melkeen sylikkäin istu, Maxin jalat Jonin sylissä, Jonin käsi Maxin jalkojen päällä. Ongelma vaan on se, ettei Max tarkota ihan sitä mitä Jon luutavasti luulee. Max kun tykkää yhestä toisesta, joka itseasiassa saapui teatterille myöhemmin. Mutta anyway, kun leffa oli loppu me jäätiin neljästään istuun penkeille kun kaikki muut katsojat häipy. Siinä oli nii mukavaa ja lämmintä pehmeillä penkeillä :)

No kauaksi aikaa se ei mukavaksi jääny, en muista miten se alko mutta Leon sano mulle jotain ja mä uhkasin kaataa popcornit sen päälle ja taisimpa sitten kaataakin, tai ainakin puolet kun se sit hyppäs pystyyn ja otti loppupussin mun käestä ja kaato ne mun päälle. Saatiin kunnon popcorn sota aikaseksi, enkä ollu kovin ilonen kun sain rasvasta popcornia mun tukkaan ja vaatteille, ei sillä tietenkää et Leon olis, kun ittehän sen alotin :D No sit juostiin ihan paniikissa ulos, kun ei haluttu siivota sotkujamme, kun se sotku oli aikamoinen.. Ja Max ja Jon oli vähän hitaampia joten saatiin vähän ilkkua niille lisää, ääneen tälläkertaa :D Leon näki sit lasiovista ihmisiä ja juoksi ulos ja siellähän oli Taylor, Jerel (se josta Max tykkää) ja muutama lisää joita en tuntenu. Awkward..

Kotimatkalla tiputettiin Jon takasi sinne mistä se tuli (tosin talolle, ei keskelle tietä) mutta se ei sitten muistanukkaan että mistä se oli tullu. Se meni koputtaan jopa ovelle kun huomasi sen olevan väärä talo ja soitti sit väliaikaisperheelleen ja oltiin yks block liian aikasin :) Loppu hyvin kaikki hyvin.

Ja huomenna ei siis ole koulua koska meidän koululla järjestetään joka vuosi RON THON paini kisat ja ne on ihan tajuttoman suuret :)