Nebraska part 2

Olen ehkä aikataulusta hieman myöhässä kun kaks viikkoo Nebraskan reissun jälkeen alan kuvia laittaan :) No puolustuksi sanon, että tänään vasta sain kuvat Tomilta, joten selitän nyt sitten kuvan kanssa what happened in Nebraska Harrison.

 Tämähän oli tietysti yksi pakollinen tehtävä matkalla Nebraskaan. As you can see olen ollut Nebraskan ja Wyomingin rajalla :D Ja taustalta voi muuten nähdä kivat ukkospilvet, joita on muuten näkyny melko paljon täällä :)

 Tämä taas oli ensimmäinen asia mitä me tehtiin kun päästiin Tomin perheen Ranchille. Jjep, kerättiin kananmunia ja ihan kanojen kopista tai miksi ne nyt sitä kutsuukaan :)

Ja tässä kuvassa, kuten kuvasta näkyy, kieritämme heinäpaalua Fallynin kanssa alas öö navetasta??

 Luulin että tässä kuvassa paistan smoorea (toisin sanoen vaahtokarkkia) mutta huomasin sitten että se on nakki :) Ja täällä sitä kutsutaan hot dog :iksi, ja tosiaan pelkkää nakkia. Outo asia minkä olen huomannut on, että täällä nuita sämpylöitä, tulee ne sit hampurilaiseen tai hot dog:iin, ei lämmitetä vaan pelkkä pihvi/nakki lämmitetään.

 Tämä on nyt se mun ihan ite tekemä smoore. Kaks keksiä, kaks vaahtokarkkia ja ''muutama'' pala suklaata. Mun smooressa taisi olla vähän enemmän muutamaa kun muitten ;)

 Kylässä, nimeltä Harrison oli siis menossa 125 -vuotis juhlat, joiden kunniaksi kaikki ranchit valmisti oman kulkueensa osan, ja tässä me autetaan Tomin äitiä tekemään julisteita :) Ja alemmassa kuvassa näkyy siis valmiina koko lava ja grandma Jackien kaikki lastenlapset.

 Tässä kuvassa on koko matkaseurueemme - Lexington, joka oli jo tätä kuvaa otettaessa nukkumassa. Kuvassa on vasemmalta Caleb, (alapuolella) Fallyn, minä, Tomi ja Coby. Me ollaan juhlan päätöstanssiaisissa. Tanssit oli muuten yks hauska juttu mun American experience listalla. Ne oli vähän niinku latotanssit ja siellä tanssittiin niitä ihme cowboy -tansseja ja tosiaan myös Huugie Puuki tai mikä lie lasten laulun mukaan.

 Ja sitten oli tämä tiputanssi... Me seisottiin Cobyn, Calebin, Fallynin ja Cracen (Tomin veljen tyttö) kanssa seinustlla ja joku mies tuli siihen sanomaan Cobylle että, mulla olis tuolla pari seinäruusua, jos sun lapset haluais tanssia. Coby sano vaan okay, halutessaan päästä miehestä eroon. No se mies palas takasin maailman ihmeellisimpien ''lasten'' kanssa. Hän esitteli jälkikasvunsa. Tyttö, jonka nimi oli muistaakseni Amy, oli 15 -vuotias ja hän näytti (valehtelematta, ja anteeksi) kymmenen vuotiaalta hobitilta.. Ja mies kysyi Calebilta tanssisiko tämä Amyn kanssa ja Cabes toisteli hätääntyneenä sanoja: No, no, I can't dance, no. Ja Falsi piiloutu isoveljensä taakse ja Crace Cobyn taakse. Seuraavaksi mies tarjosi poikaansa minulle... Poika oli minua lyhyempi (kuten kuvasta näette) ja näytti ihan kolmekymppiseltä mieheltä.. Ja mulla ei ollu enää ketää kenen taakse piiloutua, joten jouduin mukaan tiputanssiin tämän mies/pojan kanssa.

 Näitä tuuli/vesimyllyjä oli koko Hrrison ja sen pellot täynnä. Ja pitihän Tomin saada meistä kuva sen vieressä. En tarkalleen tiiä miten ne toimii, mutta jotain mun päähän jäi kun Tomi selitti: tuulen voimasta prupelli pyörii ja se pumppaa vettä sen edessä olevaan isoon saaviin jostain pohjamudasta.. Ja seuraavassa kuvassa juon ihan oikeesti siitä putkesta, josta se vesi, maan alta tulee. Ja tuossa savissa ui muuten kolme tai neljä kultakalaa btw.

 Ja tässä näette Lexingtonin, eikö vaan ookki ihana! Ja ainoa mitä se meille sano oli No! Sulonen lapsi :)





















Tässä on kyltti Harrisonin kylästä ja numero 291 on population eli asukasluku..Tomi sano että suurinosa ihmisistä on toisilleen sukua.

 Ja tämä oli tällanen juttu, mikä poikien oli pakko saaha tehtyä, kun kerran tuon nimiseen kylään pääsivät. Ja asukasluvusta päätellen, ei tälläkään puolella maapalloa niin kovasti nuita decentejä miehiä tapaa ;)

Jos saatte kyltistä selvää, matkalla takasin Rivertoniin tuli vastaan kylä, jonka asukasluku on 4.

Siinä oli suurimmilta osilta mun seikkailu Nebraskassa. Thank you :)