The roring Johanna

Oon nii kyllästyny tähän aiheeseen: The Roring Twenties! Meijjän on pitäny lukee taas yks romaani yhteen historian aikakauteen liittyen: The Great Gatsby. On nyt tultu luettua melkosesti Amerikkalaisia klassikoita, sais mun äidinkielen ope ottaa huomioon nämäkin, kun pitäs niitä suomalaisiakin klassikoita joskus jaksaa lukee. Vaikka menihän se Sinuhe viimekesänä ihan kivasti :)

Sain mun steined glass ekan projektin valmiiks mut unohin sen kouluun, opettaja MSs. V haluaa mun ja Jonin lähettävään meidän Light coughter työt kotiin äideillemme, empä tiiä tuliko mun työstä sen näkönen et sitä oikeesti viittii laittaa minnekään ikkunaan roikkumaan (varsinki kun meidän äiti ei ole niin tehnyt sillonkaa ku minä ja veljeni oltiin 5-vuotiaita, eikä sillä ettei se olis ollu meistä ylpee tai mitää, se vaan ei tykkää rumista jutuista olohuoneen seinällä :D näin hyvin luulen tuntevani äitini, saat äiti toki kommenoida jos oot eri mieltä :).. ) Mutta ehkä mun kukkanen pääsis yläkerran vessaan, jota ei ainakaa viime kesään mennessä kukaa muu käyttäny kun minä :) Laitan kuvan siitä, kuhan muistan sen ottaa kotiin, ehkä Timppa tykkäis antaa mulle cradettia siitä kuviksessa :)

Meijjän netti katkeilee ihan kokoajan! Ottaa välillä päähän, tosin täällä yläkerrassa se toimii ihan hyvin, mutta heti kun meen omaan huoneeseen se katkee ihan samantien.. Pitäs saaha se toimiin ennen ens viikonloppua jotta pääsisin puheisiin rakkaan pikku saksalaistyttöni kanssa :) Oon jutellu Milenan kanssa facebookissa jonkun verran, sillä on kauhee ikävä tänne, on mullakin sitä ikävä, mutta jotenki nämä ikävä asiat menee mulla aika hyvin taka-alalle, esim kun lähin kesällä, heti junassa Heinin kanssa jo mietittiin miten kaikki tuntuu kaukaselta ja ikävä ei ollu sietämätön ollenkaa :) Ja leirin jälkeen ei tullu silleen ikävä ollenkaan, vaan se lähteminen sieltä oli kauheeta ja se tunne kun ei enää välttämättä koskaan näe. Ainoastaan näiden suomen neitosten kanssa ollaan suunniteltu sellasta reunionia :) Sekin olis edessä sitten ens kesänä kaiken muun tapailemisien ja matkustelun ohella :) Mutta Milenaan palaten, on ihana kuulla siitä aina vähän väliä, mutta ei tää kestämätöntä ole. Ja mä oon aina ollu hyvä sulkeen tunteet sisälle tai piilottaan ne, kyllä te mut tunnette siellä internetin yhdessä osassa :)