tiistai 3. tammikuuta 2012

Yea sure I have abs, they're just kinda shy..

Nyt on kaks päivää reenattu indoor trackin merkeissä (yleisurheilu) ja kai se on myönnettävä, että mulla ei oo minkäänlaista kuntoa.. Muistan joskus olleeni ihan hyvässä kunnossa, en koskaa pitkänmatkan juoksu kunnossa, mutta olin melko nopee, viime syksynäki (2010) juoksin 60m melko hyvään aikaan. Taitaa mennä pitkään ennen ku pääsen samoihin tuloksiin. Futistakin pelasin vielä kesän alussa ja se tuntu hyvältä. Äitin kanssa lenkillä käyminen muuttu jo niin helpoksi loppukesää (tai mun lähtöä) kohti. No sitten lähin leirille, enkä vaivautunu tekeen oikeestaa minkäänmuotosta urheilua (jos nyt kerran kävin joogaa kokeilemassa). Sitten saavuin tänne ja aluksi en tehny yhtää mitää, mulla ei ollu edes lenkkareita kun ne oli matkalla suomesta. No sit ku lenkkarit saapu, kävin lenkillä joka aamu, heräsin 7 ihan vaan juokseen kilsan tai pari. Siinäkin tulin jo siihen tulokseen että kunto ei riitä edes pitempään matkaan.. Oikeestaan voin puolustaa tuota sillä, että olin koneesta flunssassa ja täällä oli tuohon aikaan reippaasti yli 30 lämmintä, mutta onko sillä oikeestaa väliä, huijjaisin vaan itteeni..



No sitten alotin kesäloman viimesillä viikoilla tenniksen ja me tehtiin pientä lihaskuntoreeniä ja juostiinkin välillä. Ja tennis on oikeesti hyvä treenimuoto melkeen kaikille lihaksille, mutta kun kausi on niin lyhyt, ei siinä paljoo ehi kuntoutua oahasta rappiosta. Kunto ei kauheena ehtiny kasvaa. Ja vaikka oliskin, se kaks kuukautta sen jälkeen en tehnyt YHTÄÄN mitään, eli voin tosiaankin syyttää vaan itteeni. Sit ku yritin korisjoukkueeseen olin innoissaan, kun se oli kovaa treeniä, ja olisin saanu kunnon palaamaan futista varten. No sekään ei sitten onnistunu joten viimenen oljenkorteni oli Indoor Track.

Tiesin, että tää tulis oleen rankkaa kun se korisjoukkueesta tippuminen tarkotti lisää ''lomaa'' tekemättä yhtään mitään + joulu oli tulossa ja kauhee suklaalähetys suomesta.. No jaa nyt kun sit alotin, oon tosi onnellinen että lähin tähän, vaikka se on ihan sairaan rankaa kun ei oo tehny yhtää mitää ja on vaa lihottanu ittensä suklaalla jne. Eilinen reeni oli jo rankkaa ja olin nii kipee tänä aamuna, mut pakko oli mennä tänää jatkaan kidutusta. Pakko vaan uskoa Coachia, et se muuttuu helpommaks ajan mittaan. Vitsailtiinki Reedin ja Mikaylan kanssa, et tuntuu jo nyt että meillä olis pakko olla sixpackit ja kaikki. Sanoin sit et no onhan meillä, ne on vaan ujoja.. Eli nyt sit vaan rohkaistaan ne esille!

2 kommenttia:

  1. kyllä se siitä helpottuu ja oot hyvässä juoksukunnossa mun kaveriksi taas kesällä kun takasin tuut.

    VastaaPoista